Siirry sisältöön

Säätiön perustajapariskunta

Diplomi-insinööriksi opiskellut Hannu Auramo (1905–1991) teki pitkän elämäntyön materiaalikäsittelyn ja betoniteknologian parissa. Hän solmi 1932 avioliiton Tuulikki Huttusen (1906–1996) kanssa. Auramoiden perheeseen kuului kaksi lasta, Kirsti ja Jyrki.

Liike-elämässä Hannu Auramo muistetaan Helsinkiin 1947 perustamastaan Insinööritoimisto H. Auramosta, myöhemmästä Auramo Oy:stä, joka ryhtyi viime sotien jälkeen maahantuomaan trukkeja ja niiden lisälaitteita. Konekaupan ohella yritys suunnitteli tiilitehtaita ja laajeni konepajaksi. Suurimmillaan Auramoiden perheyritys työllisti lähes 300 henkeä.

Auramo-nimi yhdistetään yhä materiaalikäsittelyyn, mutta Hannu Auramon pitkään insinöörin uraan kuului paljon muutakin: puutalojen rakentamisen rationalisointia, betonilattioiden kehittelyä sekä valmistusta ja monenlaisen uudenaikaisen teknologian maahantuontia. Ansioistaan yrittäjänä presidentti Urho Kekkonen myönsi Hannu Auramolle teollisuusneuvoksen arvon 1974.

Hannu ja Tuulikki Auramon kiinnostavaan elämään voit tutustua tarkemmin lukemalla tästä tai katsomalla Auramoiden elämän keskeisimmät vuodet.

Marko Paavilainen on kirjoittanut Hannu Auramosta kattavan elämäkerran Elämän työ. Teollisuusneuvos Hannu Auramon elämä ja työ 19051991 (Edita 2003). Kirjaa voi tiedustella sähköpostitse säätiön asiamieheltä.

Vastavalmistunut diplomi-insinööri Hannu Auramo vuonna 1929
Vastavalmistunut diplomi-insinööri Hannu Auramo vuonna 1929

Teollisuusneuvos Auramon työura muodostui poikkeuksellisen pitkäksi, sillä hän ehti insinöörinä vaikuttaa peräti seitsemällä vuosikymmenellä nähden niin 1920-luvun lopun yleismaailmallisen pulakauden, sotien aikaisen ja jälkeisen jälleenrakennuksen, Suomen teollisuuden suuren nousun vuosikymmenet kuin myös 1980-luvun lopun hullut vuodet kasinotalouksineen. Auramo antoi omalla ammattiosaamisellaan merkittävän panoksen teollisuuden kasvulle ja nykyaikaistumiselle. Hänen elämäntyönsä näkyy yhä monin tavoin ympärillämme.

Auramon 1930-luvun talo- ja teollisuusrakentamiskauden muistomerkkinä on yhä OTK:n punatiilinen teollisuuskortteli Helsingin Sörnäisissä.  Kymmenettuhannet suomalaiset asuvat edelleen nk. rintamamiestaloissa, joiden suunnittelussa Auramolla oli keskeinen rooli. Yli miljoona neliötä Auramo-erikoisbetonilattiaa on valettu teollisuushalleihin, julkisiin tiloihin ja varastoihin.

Insinööritoimisto H. Auramon myyntinäyttely Helsingin Olympiaterminaalissa 1967.

Vuosikymmenien ajan suomalaiset luottivat Auramon ammattitaitoon, kun tuotantoa pyrittiin tehostamaan ja rationalisoimaan. Auramo-nimi liitetään ennen muuta materiaalinkäsittelyyn. Se perustuu yhä pitkälti Hannu Auramon maailmalta omaksumiin tai kehittämiin järjestelmiin, olipa sitten kyse leipäerän toimittamisesta rullakolla lähikauppaan tai kuormalavalle pakatusta lähetyksestä työmaalle. Trukit, pumppukärryt ja kuormalavat ovat kaikille tuttuja – ja nimenomaan Auramo opetti suomalaiset hyödyntämään niitä materiaalien siirroissa ja varastoinnissa. Suomen materiaalinkäsittelyn historiassa Auramoon voidaan liittää pioneerin epiteetti, eikä suomalaisen hydrauliikkaosaamisen alkutaivaltakaan voida kuvata ohittamatta hänen keskeistä rooliaan uuden teknologian maahantuojana ja valmistajana.

Auramon työpanosta insinöörinä voi luonnehtia kansallisesti merkittäväksi, mutta yhdellä alalla hänen nimensä tuli tunnetuksi ja arvostetuksi kansainvälisestikin: lähes kaikkialla satamissa ja metsäteollisuuden parissa Auramon nimi osataan yhdistää paperirullien ja selluloosan käsittelyyn. Nimenmaan trukkien lisälaitteiksi valmistetut Auramo-pihdit tekivät Hannu Auramosta maailmalla tunnetun yritysjohtajan. Nykyisin pihtejä valmistetaan osana maailmanlaajuista Bolzoni-konsernia.

Hannu Auramon elämäntyö pitkä tekniikan parissa muodostui poikkeuksellisen laajaksi. Hän oli rakennusinsinööri, josta kehkeytyi perheyrittäjä, konekauppias sekä konepajan johtaja ja materiaalivirtojen rationalisoija. Hänen innovatiivisuutensa ja halunsa seurata laajasti tekniikan kehitystä säilyivät vanhoille päiville saakka.

Auramo valaa
Vaikka Auramo miellettiin koneinsinööriksi, hänen suurin mielenkiinnon kohteensa oli betoni. Tässä hän on kuopan pohjalla valutöissä yrityksensä laajennustyömaalla.
1905 Hannu Auramo syntyy 8.10.1905 Hämeenlinnassa rautatievirkamies Eliel ja Hanna Auramon perheeseen.
1924 Pääsee ylioppilaaksi Helsingin Normaalilyseosta.
1929 Valmistuu diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta ja aloittaa työt OTK:n rakennusosastolla. Vapaa-aika kuluu tiiviisti partiolippukunta Toimen Poikien johtotehtävissä.

BP ja Mannerheim
Partioliikkeen perustaja Robet Baden-Powell vieraili Helsingissä. Partiojohtaja Hannu Auramo näkyy kuvassa Suomen lipun oikealla puolella.
1931 OTK:n teknillisen osaston päälliköksi. Seuraavien kymmenen vuoden kuluessa Auramon johdolla nousee Sörnäisiin osuusliikkeen teollisen toiminnan keskus.
1932 Avioliitto Tuulikki Huttusen kanssa.

Auramot veneessä
Hannu ja Tulu olivat innokkaita ulkoilmaihmisiä. Tuulikki opiskeli voimistelunopettajaksi.
1941 Hannu Auramo kutsutaan Tammisuon Tiili Oy:n toimitusjohtajaksi Viipuriin johtamaan talvisodassa tuhoutuneen tehtaan jälleenrakentamista.

Tammisuo
Taisteluiden runtelema Viipurin esikaupunkialue Tammisuo kesällä 1941.
1944 Auramot palaavat Viipurista Helsinkiin. Hannu aloittaa Oy Ratio Ab:ssa rationalisointi-insinöörinä.
1945 Maunulan kaupunginosan rakennustyöt käynnistyvät Hannu Auramon johdolla.
1947 Insinööritoimisto H. Auramo perustetaan. Trukkien maahantuonti alkaa.

Clark-trukki
Auramo edustama amerikkalainen Clark-trukki hallitsi Suomen trukkimarkkinoita 1970-luvulle saakka.
1967 Hannu Auramolle myönnetään Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki.
1969 Perheen insinööritoimiston yhtiömuoto muuttuu: syntyy Auramo Oy. Monialayritys on materiaalinkäsittelyn johtava osaaja Suomessa ja työllistää tytäryhtiöineen noin 300 henkeä.
1974 Hannu Auramolle myönnetään teollisuusneuvoksen arvo.
1983 Hannes Kulvikin johtama Sponsor Oy tulee osakkaaksi Auramo-yhtiöön.
1985 Auramo Oy:n koko osakekanta siirtyy Sponsorille.

Auramo ja Kulvik
Sponsorin toimitusjohtaja Hannes Kulvik onnittelukäynnillä 80 vuotta täyttävän Hannu Auramon luona.
1987 Auramo Oy:n liiketoiminnot yhtiöitetään ja myydään parin vuoden kuluessa.
1990 Auramo-säätiö perustetaan.

Auramon Rehvakassa
Auramot rakensivat Rehvakan 1970-luvun alussa vapaa-ajanasunnokseen. Nykyisin huvilan omistaa Auramo-säätiö.
1991 Hannu Auramo kuolee 28.5.1991 Espoossa.