1 Nimi ja kotipaikka

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

2 Tarkoitus

Säätiön tarkoituksena on tukea:

• korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa, sekä
• materiaalinkulun menetelmien ja laitteistojen kehittämiseen tähtäävää teknistä ja taloudellista tutkimusta valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.

3 Toimintamuodot

Säätiön toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti:

a.) partiojärjestön harjoittamaa johtajakoulutustoimintaa partion kaikilla johtajatasoilla sekä jakamalla apurahoja kouluttajille ja koulutettaville että avustamalla valtakunnallista partiojärjestöä tarkoituksenmukaisen kurssi- ja leiripaikan ylläpitämisessä,

b.) apurahoja jakamalla tai muutoin Suomessa ja kansainvälisesti tapahtuvaa teknistä ja taloudellista tutkimusta, joka kohdistuu materiaalivirtojen, kuljetusten, varastoinnin ja toimitusketjun sekä materiaalinkulkua varten rakennetun ympäristön sekä sen kehittämistä palvelevan betonin materiaalitutkimuksen, betonointimenetelmien ja laitteistojen kehittämiseen,

c.) kohdassa b) tarkoitettujen tutkimusten kehitysvaiheiden pysyvää tallentamista ja niiden historian laatimista ja

d.) vähäisessä määrin muulla vastaavalla tavalla.​

4 Pääoma

Säätiön säädepääoma on miljoona (1.000.000,-) markkaa.

Säätiön varat on sijoitettava varmasti ja tuloa tuottavasti. Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan muillakin tavoin, ei kuitenkaan harjoittamalla liiketoimintaa.

5 Toimielimet

Säätiön päättävänä elimenä on hallitus.

Säätiöllä voi olla asiamies.

Hallitus voi asettaa apurahatoimikunnan sekä muitakin pysyviä tai tilapäisiä toimielimiä ja määrätä niiden kokoonpanot ja tehtävät.

6 Hallitus

Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu viidestä (5) seitsemään (7) jäsentä.

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n hallitus nimeää hallitukseen kaksi jäsentä ja säätiön hallitus valitsee loput jäsenet. Säätiön hallituksen tulee hallituksen jäseniä valitessaan ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon säätiön tarkoitus ja perustajien oletettu tahto.

Mikäli Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n hallitus ei ole jostakin syystä nimennyt jäseniä hallitukseen ja ilmoittanut valinnasta kolme (3) viikkoa ennen hallituksen jäsenten valinnasta päättävää syyskokousta, tulee säätiön hallituksen toimittaa myös kyseisten jäsenten valinta.

Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme (3) kalenterivuotta. Hallituksen jäsenistä valitaan vuosittain noin kolmasosa (1/3).

Jos hallituksen jäsen kuolee, menettää oikeustoimikelpoisuutensa tai eroaa tehtävästään kesken toimikauden, voi jäsenen nimennyt taho valita uuden jäsenen säätiön hallitukseen jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n hallitus ei ole ilmoittanut uutta jäsentä säätiön hallitukseen kahden kuukauden kuluessa saatuaan tiedon nimeämisoikeudesta, voi säätiön hallitus täydentää itseään myös Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n hallituksen nimeämän jäsenen osalta.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

7 Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan tai hallituksen kahden jäsenen tai hallituksen jäsenen ja asiamiehen kutsusta. Kutsu hallituksen kokoukseen tulee lähettää kirjeenä, faksilla tai sähköpostilla hallituksen jäsenen säätiölle toimittamaan osoitteeseen, kullekin jäsenelle vähintään kahdeksan (8) päivää ennen kokousta. Muut tiedonannot hallituksen jäsenille tulee toimittaa samalla tavoin. Sähköpostikokouksissa kutsu hallituksen kokoukseen voidaan kuitenkin lähettää samana päivänä, kun sähköpostikokous avataan.

Hallitus on päätösvaltainen, kun sen kokouksessa on saapuvilla enemmän kuin puolet jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja heidän joukossaan.

Päätökset hallituksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli laista tai näistä säännöistä ei muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen kokouksista on laadittava päätöspöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi muu kokouksen valitsema jäsen

8 Asiamies

Asiamies voi olla hallituksen päätöksen mukaan joko sivutoiminen tai päätoiminen. Asiamies ei saa olla säätiön hallituksen jäsenenä.

Asiamiehen tehtävänä on säätiön toiminnan johtajana hoitaa säätiön juoksevia asioita hallituksen päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Hallitus oikeuttaa asiamiehenä toimivan henkilön edustamaan säätiötä.

Asiamies osallistuu esittelijänä säätiön hallituksen kokouksiin ja toimii niiden pöytäkirjan pitäjänä. Hänellä on täten hallituksen kokouksissa läsnäolovelvollisuus ja puhevalta, mutta ei äänioikeutta hallituksen tehdessä päätöksensä.

9 Säätiön edustaminen

Säätiötä edustavat hallituksen jäsenet kaksi yhdessä ja hallituksen siihen oikeuttama henkilö yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.

10 Palkat ja palkkiot

Säätiön hallitus määrää asiamiehen ja muiden valitsemiensa toimihenkilöiden palkat ja palkkiot. Hallituksen jäsenille saadaan maksaa tästä jäsenyydestään vain kohtuullinen kokouspalkkio, mutta säätiön hyväksi tehdystä muusta työstä myös sen laatua vastaava palkka tai palkkio.

11 Hallituksen kokoukset

Hallituksen kevätkokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä ja siinä

• esitetään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta sekä tilintarkastajien siitä antama lausunto,
• päätetään hallituksen osalta tilinpäätöksen vahvistamisesta,
• päätetään vastuuvapauden myöntämisestä asiamiehelle sekä muille mahdollisesti tilivelvollisille ja toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto edellisen kalenterivuoden tileistä ja hallinnosta mahdollisesti antaa aiheen,
• vahvistetaan hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksettavat kokouspalkkiot, päivärahat sekä matkakorvaukset,
• vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio, sekä
• käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Hallituksen syyskokous pidetään vuosittain marraskuun loppuun mennessä, ja siinä

• päätetään apurahojen jakamisesta,
• päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja vahvistetaan tarvittaessa nimeämisesitykset sekä valitaan tarvittava määrä muita jäseniä seuraavaksi toimikaudeksi,
• valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi,
• päätetään tilintarkastajien lukumäärästä ja valitaan tilintarkastajat tarkastamaan seuraavan tilikauden tilejä ja hallintoa,
• käsitellään muut kokouskutussa mainitut asiat.

Hallitus kokoontuu muutoin tarvittaessa.

12 Tilintarkastajat

Säätiöllä on yhdestä kahteen (1-2) varsinaista tilintarkastajaa ja enintään kaksi (0-2) varatilintarkastajaa, jotka hallitus valitsee syyskokouksessa tilikaudeksi kerrallaan. Jos säätiöllä on vain yksi varsinainen tilintarkastaja, joka ei ole hyväksytty KHT- tai HTM-yhteisö, on valittava vähintään yksi varatilintarkastaja.

13 Tilikausi

Säätiön tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen kertomus ja tilit edelliseltä vuodelta on annettava viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta tilintarkastajille, joiden tulee antaa lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

14 Sääntöjen muuttaminen ja säätiön lakkauttaminen

Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa, jos sitä koskevaa päätöstä on kannattanut vähintään viisi hallituksen jäsentä.

Säätiön lakkauttamista tai liittämistä toiseen säätiöön on päätettävä samassa järjestyksessä kahdessa perättäisessä hallituksen kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään kaksi kuukautta.

Jos säätiö lakkautetaan, on sen varat luovutettava Partiosäätiö – Scoutstiftelsen -nimiselle tai muulle hallituksen päättämälle sopivalle rekisteröidylle säätiölle käytettäväksi näiden sääntöjen 2 kohdassa määrättyihin tarkoituksiin 3 kohdan lähemmin säätämin tavoin.

1. YLEISTÄ

Auramo-säätiön (sr) tarkoituksena on tukea korkeatasoista partiojohtaja-koulutusta sekä materiaalinkulun menetelmien ja laitteistojen kehittämiseen tähtäävää teknistä ja taloudellista tutkimusta.

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä apurahoja sekä ylläpitämällä Rehvakan kurssi- ja kokouspaikkaa partiojärjestön käyttöä varten. Apurahoja säätiö jakaa partiojohtajakoulutuksen ohella tekniseen sekä taloudelliseen tutkimukseen, joka kohdistuu materiaalivirtojen, kuljetusten, varastoinnin ja toimitusketjun sekä materiaalikulkua varten rakennetun ympäristön sekä sen kehittämistä palvelevan betonin materiaalitutkimuksen, betonointimenetelmien ja laitteistojen kehittämiseen.

Vuosi 2023 oli Auramo-säätiön 33. toimintavuosi.

2. SÄÄTIÖN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT

Säätiön hallitukseen kuuluivat vuoden aikana:

Pekka Koskinen, puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori
Aki Schadewitz, varapuheenjohtaja, rakennusmestari
Erno Auramo, koneistaja
Seppo Kemppinen, laamanni
Jari Puttonen, professori
Lasse-Markus Roiha, Business Controller
Panu Räsänen, johtaja

Roiha ja Räsänen ovat hallitukseen Suomen Partiolaiset ry:n nimeämiä.

Hallitus kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kevätkokous pidettiin 20.4.2023 Ravintola Lasipalatsissa ja syyskokous 18.10.2023 LähiTapiolan pää-konttorissa Espoossa. Lisäksi hallitus piti 13.3.2023 sähköpostikokouksen.

Säätiön asiamiehenä ja hallituksen sihteerinä toimi filosofian tohtori Marko Paavilainen. Säätiön tilintarkastajana oli KHT Matti Jyrkkiö ja varatilintark-tarkastajana HT Janne Turpiainen. Säätiön kirjanpitoa hoiti Jaakko Hyyppä  Tilibic Oy:stä.

3. TILI- JA VARALLISUUSTAPAHTUMAT

Säätiön tilinpäätös 31.12.2023 osoitti sijoitustoiminnan tuloksen ja säätiön varallisuuden kehittyneen seuraavasti:

Varsinaisen toiminnan kulut
sisältäen jaetut apurahat – 125 311.43

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan
tuotot           178 521,85
kulut       – 100 159,16

Tilikauden alijäämä                       – 46 948,74

Sijoitusomaisuuden kirjanpitoarvo sisältäen
As Oy Robertuksen osakkeet oli

31.12.2022 1 817 406,93
31.12.2023 1 770 056,81

4. SIJOITUSTOIMINTA

Auramo-säätiön sijoitusomaisuus on ollut 11.7.2019 alkaen LähiTapiola Varain-hoidon hoidossa säätiön päättämien riski- ja sijoitustoimintaperiaatteiden mu-kaisesti. Säätiön yhteyshenkilönä toimii asiakkuusjohtaja Camilla Backman-Koskinen (vanhempainvapaalla vuonna 2023, varahenkilönä Janne Mäkelä) ja salkunhoitajana Lasse Laaksonen.

LähiTapiola Varainhoito raportoi kuukausittain sijoitusten arvon kehittymisestä Pekka Koskiselle, Marko Paavilaiselle sekä Panu Räsäselle ja toimitti puolivuo-sittain kestävyysraportin salkusta. Lisäksi LähiTapiolan edustajat antoivat sekä kevät- että syyskokouksessa säätiön hallitukselle selostuksen varainhoidosta.

Sijoitusmarkkinoilla vuosi 2023 oli vaihteleva, mutta päättyi tuottomielessä. erinomaisesti marras-joulukuun vahvan kehityksen ansiosta.

Heikon sijoitusvuoden 2022 jälkeen, vuosi 2023 alkoi peilikuvana suhteessa edelliseen vuoteen. Tunnelma korko- ja osakemarkkinoilla oli hyvä ja sijoittajat tekivät paluuta kasvuyhtiöihin. Osakemarkkina kääntyi kuitenkin heikompaan suuntaan helmikuun puolivälin jälkeen. Heikon kehityksen käynnisti odotuksia korkeammat inflaatioluvut Euroopassa. Lisää epävarmuutta markkinoille tuli maaliskuussa USA:n alueellisten pankkien rahoitusongelmista.

Pankkiepävarmuus levisi myös Eurooppaan. Kriisin polttopisteessä ollut Credit Suisse siirtyi yrityskaupalla ja viranomaisohjauksessa toisen sveitsiläispankin (UBS) omistukseen. Sekä USA:n että Sveitsin keskuspankkiviranomaisten jä-mäkät toimenpiteet estivät pankkikriisin eskaloitumisen ja markkina palasi nor-maaliin uomaansa huhti-toukokuussa. Kesäkuu oli jo erinomainen sijoituskuu-kausi.

Kesän lopulla sijoittajien huolenaiheiksi nousivat Kiinan kiinteistömarkkinat ja ”Higher for longer” -teema, joka kumpusi USA:n työmarkkinoiden ylikuumene-misen pelosta ja sen mahdollisesti synnyttämistä palkkainflaatiopaineista. Alku-syksy (elo-lokakuu) olikin sekä korko- että osakesijoituksille heikko jakso. Lisä-epävarmuutta globaalissa markkinassa aiheutti Hamasin terroristi-isku ja Isra-elin käynnistämät vastatoimet. Markkinat laskivat laaja-alaisesti lokakuussa. Yhdysvaltain keskuspankki Fedin korkokokous marraskuun alussa käänsi markkinat nousuun – sijoittajat tulkitsivat keskuspankin siirtyneen keventävään korkoregiimiin.

Vuoden lopun erinomainen kehitys riskillisissä omaisuusluokissa on jatkunut myös vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Loppujen lopuksi kiin-teistösijoitukset olivat omaisuusluokkana sijoitusvuoden 2023 heikoin lenkki. Erityisesti asunnoissa ja toimitilakiinteistöissä jouduttiin kirjaamaan huomattavia arvonalennuksia.

Auramo-säätiön sijoitussalkun allokaatio oli 31.12.2023 seuraava: osakesijoi-tukset 60,40 %, korkosijoitukset 27,98 %, vaihtoehtoiset sijoitukset 11,35 % ja pankkitilin saldo 0,27 %. Salkun tuotto vuoden lopussa (1.1–31.12.2023) oli 7,68 % (vertailuindeksi 10,39 %). Salkun vaihtoehtoisten sijoitusten vertailuin-deksin (KTI-indeksi) tuotto ei ole tiedossa 31.12.2023 tilanteessa (vaihtoehtois-ten sijoitusten tuotto raportilla = 0 % per 31.12.2023).

Säätiön omistama asunto Iso Roobertinkadulla (As Oy Robertus) on säätiön pitkäaikaista sijoitusomaisuutta. Asunto oli vuokrattuna kertomusvuoden aikana säätiön lähipiiriin kuulumattomille henkilöille. Vuokraa korotettiin vuoden aikana.

5. REHVAKKA JA KETTULA

Säätiön omistamat kurssi- ja kokouspaikat, Rehvakka ja Kettula, sijaitsevat säätiön omistamalla kiinteistöllä Raaseporissa. Suomen Partiolaiset ry käyttää niitä kokous- ja kurssipaikkoina. Ylläpitämällä ja tarjoamalla Rehvakkaa sekä Kettulaa partion koulutuskäyttöön säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukien partiojohtajakoulutusta.

Rehvakan isännöinnistä vastasi Esko Auramo. Kiinteistön huollosta ja ylläpidosta huolehtivat hänen lisäkseen partiojärjestön nimeämä Rehvakka-yhdyshenkilö Jan-Erik Hagelberg ja mökkitalonmies Krister Stenström.

Säätiön palkkaama konsultti, diplomi-insinööri Seppo Lamppu jatkoi selvitystyötään Rehvakan maa-alueiden kehittämisestä yhdessä Pekka Koskisen ja Aki Schadewitzin kanssa. Säätiön käynnistämä ranta-asemakaavan laadinta eteni vuoden 2023 aikana kunnassa lautakunta- ja valtuustokäsittelyyn. Säätiön omistamalla maa-alueelle on näillä näkymin tulossa kolme rakennuspaikkaa. Rehvakan arkkitehti Aulis Blomstedtin piirtämä päärakennus saa ilmeisesti suojelustatuksen.

Säätiön hallituksen jäsenet tai asiamies eivät ole käyttäneet Rehvakkaa tai Kettulaa vapaa-ajanviettoon.

6. APURAHAT

Säätiö myöntää apurahoja säätiön tarkoituksen mukaisiin kohteisiin ja säätiön hallituksen 5.6.2002 hyväksymän pitkän aikavälin apurahapolitiikan mukaisesti.

Kevätkokouksessaan 2023 hallitus päätti jakaa apurahoja edellisvuoden tason mukaisesti ja myöntää palkintostipendejä opinnoissaan hyvin menestyneille opiskelijoille.

Syyskokouksessa säätiön hallitus palkitsi saamiensa ehdotusten perusteella seuraavat opiskelijat palkintostipendillä opinnäytetöistään:

Roosa Toivanen, logistiikan pro gradu -työ,  1 500 euroa,
Tan Dat Do, logistiikan pro gradu -työ, 1 500 euroa,
Aaro Happonen, betonitekniikan pro gradu -työ, 1 500 euroa ja
Adeolu Adediran, betonitekniikan väitöskirja, 3 000 euroa

Tutkimusapurahoista säätiö lähetti kesällä sähköpostitse apurahakuulutuksen yliopistoihin ja korkeakouluihin, ja oppilaitokset huolehtivat itsenäisesti tiedon levittämisestä apurahoista opiskelijoille sekä tutkijoille. Kuulutusta ei julkaistu lehdistössä. Apurahahakemuksia säätiö sai 22 kappaletta. Syyskokouksessa hallitus myönsi seuraavat tutkimusapurahat:

Claire Travers, väitöskirjatyöhön 7 500 euroa
Zahra Honarmand Shahzileh, väitöskirjatyöhön 5 000 euroa
Margot Rocheteau, väitöskirjatyöhön 5 000 euroa
Kalle Kursula, väitöskirjatyöhön 5 000 euroa
Daria Minashkina, väitöskirjatyöhön 10 000 euroa

Lisäksi säätiö myönsi Suomen Partiolaiset ry:lle 20 000 euroa partiojohtajakou-lutukseen.

Yhteensä säätiö jakoi siis apurahoja ja palkintostipendejä 60 000 euroa. Apura-hojenjakotilaisuutta säätiö ei järjestänyt.

Suomen Partiolaisten hallitukeen nimeämät Panu Räsänen ja Lasse Roiha ei-vät osallistuneet partiolaisten avustusanomuksen käsittelyyn.

7. SÄÄTIÖN LÄHIPIIRI JA MAKSETUT KORVAUKSET

Säätiön lähipiiri muodostuu vain hallituksen jäsenistä, tilintarkastajasta ja asia-miehestä sekä heidän säätiölaissa tarkoitetuista läheisistään ja sukulaisistaan sekä mahdollisesti määräysvallassaan olevista yhteisöistä. Säätiön perustajat eivät ole elossa eikä säätiöllä ole tahoja, joilla olisi määräysvaltaa säätiössä hallituksen nimeämisen kautta.

Säätiön hallitus on apurahojen käsittelyn yhteydessä selvittänyt, että hakijoiden joukossa ei ole lähipiiriin kuuluvia eikä säätiön perustajien jälkeläisiä. Säätiön apurahat on jaettu hakemusten perusteella eikä tavanomaisesta jakomenette-lystä poikkeavia apurahoja ole myönnetty.

Sovittujen vuosikorvausten mukaisesti säätiö maksoi asiamiehen tehtävien hoi-dosta Marko Paavilaisen toiminimelle 8 960 euroa ja Rehvakan isännöinnistä Esko Auramolle 2 500 euroa. Partiolaisten Rehvakka-yhdyshenkilönä toimineel-le Jan Hagelbergille maksettiin 884,89 euroa kilometrikorvauksia käynneistä Rehvakkaan.

Hallituksen jäsenille maksettiin yksi matkakorvaus 184,44 euroa.

Tilintarkastaja Matti Jyrkkiölle maksettiin laskun mukaisesti 1 488,00 ja kirjan-pidosta Tilibic Oy:lle 2 675,36 euroa.

Kaikki edellä mainitut summat ovat tavanomaisia suoritetuista tehtävistä mak-settuja korvauksia.

8. HUOMIOITAVAA TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN

Rehvakan hirsiseinäkorjauksen hinta on edelleen  avoin, sillä työ on vaativa ja museoviranomaisten saattavat määrätä korjauksen suoritustavan. Muita sääti-ön taloudelliseen asemaan merkittävästi vaikuttavia tekijöitä hallituksella ei ole tiedossa.

AURAMO-SÄÄTIÖN HALLITUS